Einar Englund (1916-1999) var Finlands mest betydande symfoniker i mitten av 1900-talet. Själv ute vid fronten under både vinter- och fortsättningskriget gav han röst till en generation som överlevt kriget och förlorat alla illusioner.
På 1960-talet tystnade han som symfoniker i protest mot tolvtonsteknikens dominans, men skrev ändå rikligt med kammarmusik. Han var också verksam som musikkritiker vid Hufvudstadsbladet och lärare vid Sibelius-Akademin. På 1970- och 1980-talet trädde han återigen in på arenan med flera symfonier och konserter för soloinstrument.
Einar Englund rörde sig modigt över sin tids cementerade genregränser, han var en ofta anlitad filmkompositör och även en skicklig jazzmusiker. Hans musikaliska produktion har hög aktualitet och förtjänar att lyftas fram och spelas – och lyssnas till.
____
Einar Englund (1916-1999) oli Suomen merkittävimpiä sinfonikkoja 1900-luvulla. Osallistuttuaan sekä talvi- että jatkosotaan hän antoi säveltäjä-äänensä sille sukupolvelle joka oli selviytynyt sodasta ja menettänyt kaikki illuusionsa.
Englund vaikeni sinfonikkona koko 1960-luvun vastalauseena hallitsevalle dodekafonialle, mutta sävelsi kuitenkin runsaasti kamarimusiikkia. Hän toimi myös Hufvudstadsbladetin musiikkikriitikkona ja Sibelius-Akatemian opettajana. 1970- ja 1980-luvuilla hän palasi sinfoniaorkesteriareenalle ja sävelsi sekä sinfonioita että konserttoja soolosoittimille.
Einar Englund liikkui rohkeasti yli ajan jäykkien genrerajojen, sävelsi runsaasti elokuvamusiikkia ja oli myös etevä jazzmuusikko. Hänen sävellystuotantonsa on edelleen ajankohtainen ja ansaitsee huomiota ja tilaa konserttiohjelmistossa.
____
Jubileumsåret 2016 stöds av - Juhlavuoden tukijat
